Rock-yhtyeiden suomenmestaruuskilpailut syntyivät alunperin Popmuusikot r.y:n toimesta 60-luvun lopulla. Silloinen Popmuusikoiden hallitus, kärjessään Jussi Raittinen, Ilpo Saastamoinen ja Seppo (Parooni) Paakkunainen halusivat lukuisten paikallisten kilpailujen tilalle luoda kilpailun, joka niin musiikillisesti kuin järjestelyiltään olisi korkealaatuinen ja uskottava.

Puikoissa popmuusikot itse

Popmuusikot päättivät järjestää kisat itse ja jotta puitteet olisivat mahdollisimman ammattimaiset, järjestettiin koko maan kattava Popyhtyeiden suomenmestaruuskilpailu. Ensimmäiset kilpailut järjestettiin vuonna 1970. Jussi Raittinen ja hänen Boys yhtyeensä toimivat ensimmäisinä vuosina pitkälle koko organisaation käytännön toteuttajina. Kilpailu sai kansallista huomiota ja sen järjestivät popparit itse. Muutamassa vuodessa kilpailu sai uskottavuutta ja siitä muodostui oiva väylä pitemmällä oleville yhtyeille päästä ulos harjoituskämpältä oikeille keikoille, levyntekoon ja maineeseen. Tarvitsi osata soittaa, laulaa ja esiintyä...ja hyvin pian tuli vastaan taito tehdä omaa musiikkia, eli puntariin nostettiin myös bändin oma luovuus.

Kilpailulavalta kansan tietoisuuteen

70-luvulla kruunattiin voittajia ja finalisteja, jotka rockpiireissä muistetaan hyvin vieläkin. Voittajia olivat Faction (1970, Porvoo) finaalissa mukana myös Elonkorjuu (Pori), Battaglia Nobility (1971 Tornio), Suikkis (1972 Seinäjoki), samana vuonna olivat finaalissa Tabula Rasa (Tampere) ja Session (Kouvola). Vanha Isäntä voitti kilpailun 1973 Espoossa, ja finaalissa oli myös Finnforest Kuopiosta. Pietarsaarelaisyhtye Fantasia ylsi voittajaksi 1974, finalistina Sukellusvene (Lappeenranta). Donna Virroilta vei voiton 1975, ja vuosi 1976 vedettiin henkeä. Jimi Sumén Dreams nousi ykköseksi (1977 LPR) jolloin kisa oli jakautunut eri sarjoihin: rock/pop, keskityyli ja proge. Progesarjan voitti Lappeenrantalainen bändi nimeltä Sukellusvene. Punkin myötä syntyi 1978 uusi sarja "uusi aalto" . Sarjan voitti Rett Saapas ( Alavus ), keskityylin sarjan Haukka (Kouvola) ja progesarjan Farout (Lappeenranta). Vantaalainen Kissa otti kultaa 1978, progesarjassa. Keskityylin voitti Spiders (Oulu) ja uuden allon sarjan parhaaksi nousi Ratsia (Pihtipudas).

Seiskytluku oli nopean kehittymisen aikaa

Seitsemänkymmenluvulla oli helppo huomata maamme pop/rock-musiikin kehittyminen. Alkupään yhtyeille oli vielä pitkälle leimallista 60-lukuinen "popyhtyemäisyys", joka hyvin nopeasti sai kilpailijakseen omaehtoisen tekemisen ja taiteellisemmat pyrkimykset. Kuvaava oli myös punkin mukanaan tuoma uusi suoraviivainen ja konstailematon ote rockiin. Vahvana on esiintyi myös uuden kotimaisen ja suomenkielellä esitetyn musiikin nousu ja sen vastakkainasettelu englanninkieliseen rockiin.

Kultakausi nosti Suomirockin kansainväliselle tasolle

80-luvulla kilpailu sai entistä suurempaa huomiota ja sen voittajat nostivat menestyksensä mukana myös kilpailun arvostusta. Rock SM oli kiistattomasti kyseisen kymmenluvun alusta asti kilpailu jossa kannatti menestyä, eikä sillä ollut kilpailijoita. Rock SM-kilpailu luopui sarjoista ja julkisuuteen nousi yhtyeitä, joiden vaikutus näkyy suomalaisessa rockmusiikissa tänäkin päivänä. 1980 voittaja oli Hassisen Kone (tämä ryhmä oli niin vahva ettei muiden sarjojen voittajilla ollut merkitystä).1981 voittajaksi ylsi Kerjäläisarmeija (Oulu), 1982 voittaja oli 22-Pistepirkko (Utajärvi) ja finaalissa esiintyi myös yhtye nimeltä Yö (Pori). Tämä finaali oli ehkä koko kilpailun historian kiistellyin. 1983 voiton kuittasi kotiin pietarsaarelaisyhtye Ragnar Hare, ja finaalissa nähtiin myös vantaalainen The Clifters.

Jussi Raittinen luopui kilpailun tominnanjohtajuudesta ja uusi Popmuusikoiden puheenjohtaja Pekka Helin ryhtyi kasvattamaan kilpailua entisestään. 1984 koettiin yksi tasokkaimmista Rock SM finaaleista kautta aikojen. Yksi oli kuitenkin yli muidenja se oli Peer Gynt Kouvolasta, kakkoseksi tuli Kolmas Nainen (Alavus) ja kolmanneksi Keba (Helsinki). Seuraavan vuoden kilpailun voitti Claudia (Kokkola), ja Rock SM oli samalla osa YK:n Nuorison Vuotta. Koko kilpailu toteutettiin live-konserteilla, ja kaikenkaikkiaan noin 500 yhtyettä osallistui kisaan. Vuonna 1986 kilpailun voitti Sata Lasta (HKI) kakkoseksi sijoittui Jumalainen Näytelmä (Kajaani) ja kolmanneksi Ilona (Tampere), joka oli parhaiten menestynyt naisyhtye kilpailun historiassa. Vuoden 1987 finaali oli puitteiltaan suurin kilpailun historiassa: loppuunmyyty Finlandiatalo, huipputason valot ja PA-järjestelmät ja TV1 tekemässä kilpailusta livetaltiointia.Kilpailun voitti helsinkiläinen Kultakuume.

80-luvun loppu ja kilpailutauko

80-luvun lopulle mentäessä Rock SM-kilpailu veti henkeä vuonna 1988, Pekka Helin luopui kilpailun toiminnanjohtajuudesta ja Rockmuusikoiden pitkäaikainen sihteeri Pekka Nissilä otti urakan tehdäkseen seuraavana vuonna. 1989 Rockmuusikot r.y. järjesti viimeiset Rock SM kilpailut, joissa voittajaksi selvityi keravalainen Statue. Kilpailun näkyvyys ja merkittävyys kasvoivat vuosikymmenen loppupuolelle saakka, jolloin alkoi nopea kehitys jakautuneempaan musiikin kenttään. Rockmuusikoille 1989 kilpailu oli sillä haavaa viimeinen. Rockyhtyeiden Suomen mestaruuskilpailuja on järjestetty myöhemmin samalla ja muilla nimillä, mutta ei vuoden 2002 jälkeen.

2012. Back in black

Viime vuonna Rock SM palasi kehiin nykyaikaisena yleisö- kilpailuna ja keräsi tuomariston arvioitavaksi yli 200 suomalaista rockbändiä. Ammattituomariston ja yleisön äänten perusteella finaalitapahtuman lavalle kipusi kuusi kovaa bändiä eri puolilta maata. Tiukan finaalin jälkeen voittajaksi kruunattiin helsinkiläinen kasarivaikutteinen Verhot-bändi.